Mainitsin aikaisemmin, että olen liikkunut aina, enemmän tai vähemmän. Se vähemmän alkoi varmaan kun täytin 18- vuotta (yllättävää) ja mielenkiinnon kohteena biletys, kaverit ja pojat. Järjestys vaihteli välillä mielentilan mukaan, mutta varmaan samoilla raiteilla se elämä pyöri muutaman vuoden. Siinä muutamassa vuodessa lihakset ehtivät vaihtua vähän pehmeämpään lookkiin, perusruokailu muuttui roskaruuaksi, lepo hävisin sinne jonnekkin aamun pikkutunneille mutta mikäs siinä kun sitä silloin nuorempana jaksoi hyvin.

Jossain vaiheessa vain havahduin siihen, että kaverit olivat vaihtuneet, koriskaverit olivat vain fb-ystäviä ja tein vuorotyötä ,jolla ei ollut mitään tekemistä tulevaisuuden suunnitelmieni kanssa. Äitini oli kovasti jaksanut nalkuttaa siinä korvan takana että ” elämässä pitää olla focus ja sinulta puuttuu se.” Kiitti vaan äiti, olit oikeassa, mutta kyllä se silloin ärsytti. Oikeastaan se tunne, että elämältä todella puuttui suunta ja sisältö ja tuntui että osa minusta oli kadonnut johonkin, oli aika pelottavaa.

Hain sitten Kisakallion urheiluopistoon liikunnanohjauksen peruskurssille 01/2008 ja tällä tiellä olen edelleen. Samalta kurssilta löysin kadotetun rakkauden liikkumiseen ja nykyisen mieheni, ei  siis ollenkaan huono veto mennä koulunpenkille. Sieltä suuntasin Vierumäelle AMK:n ja liikunnanohjaustutkinnon lisäksi sain paljon kavereita. En voisi olla kiitollisempi ”nalkuttaville” vanhemmilleni, jotka jaksoivat muistuttaa minua omista haaveistani; tehdä liikunnasta ammatti ja siirtää liikkumisen iloa muillekin. Painoni on jojoillut matkan varrella +-20kg aikalailla suuntaan jos toiseen, treenattu on kovaa ja välillä rauhallisemmin.

Ketutus on iskenyt varmaan tuhat kertaa matkan varrella ja lenkkarit on suunnilleen poltettu juhannuskokossa. Vasta sen jälkeen, kun tulin äidiksi, olen ymmärtänyt että se on ihan okei olla vaan minä ja tehdä asioita omilla ehdoilla.

Ei tartte olla Lissu, Maija tai joku muu, vaan ihan Riikka riittää. Hyvinvointi ja hyvä fiilis on paljon muutakin kuin vatsalihakset ja alhainen rasvaprosentti.. Kun tuntuu hyvältä, näyttää hyvältä. Eat, train, sleep ja repeat, niinhän se menee. Oikeassa elämässä!